Irti arjesta tapahtuma

Irti arjesta tapahtuma

Joskus, melkein 150 vuotta sitten kuuluisa venäläinen runoilija-filosofi Tjuttšev sanoi:Irti arjesta tapahtuma

”Järjellä Venäjää ei voi ymmärtää,
Tavallisin mitoin sitä ei voi mitata,
Sillä on erityinen olemus,
Venäjään voi vain uskoa”

Tätä nelisäettä käytetään usein, kun puhutaan venäläisestä kulttuurista ja mentaliteetista. Sillä voi vastata kaikkiin kiistakysymyksiin Venäjästä ja venäläisestä kulttuurista. Joskus tosiaan onkin helpompi uskoa siihen, että se vain on, eikä yrittää ymmärtää syitä.
Millaisia me venäläiset sitten olemme? Tai oikeammin sanottuna venäjänkieliset, sillä onhan Venäjä monikansallinen maa. Millaisina muut meidät näkevät? Miten venäjänkielinen väestönosa voi tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa?
Esitimme itsellemme näitä ja muita kysymyksiä ja yritimme löytää niihin vastaukset.

Ensialkuun päätimme tutustuttaa muut venäläisen vieraanvaraisuuden perinteisiin. Tämä käsite on venäläisessä kulttuurissa niin tärkeä, että venäjän kielessä sitä kuvataan jopa kolmella eri sanalla: gosteprimstvo (vieraanvaraisuus), radušije (sydämellisyys) ja hlebosolstvo (vieraanvaraisuus).

Radušije merkitsee ensinnäkin kohteliaisuutta ja erityistä ystävällisyyttä suhteessa vieraisiin: ”Meillä Venäjällä annetaan vieraalle ensin”. Isännällä on velvollisuus tarjota vieraalleen kaikkea parasta, mitä hänellä kodissaan on. Sananlasku ”Hyvälle vieraalle hyvä paikka” tarkoittaa, että vieras on talon kunniapaikan arvoinen. Gosteprimstvo-sanasta heijastelee päällimmäisenä ihmisen valmius ottaa omaan kotiinsa vieras henkilö tai jopa tarjota hänelle majapaikka.

Vieraanvaraiselle ihmiselle koti ei ole puolustuslinnoitus, vaan paikka, johon hän mielellään kutsuu vieraita. Hän on aina iloinen saadessaan vieraan: ”Vaikkei ole rikkautta, tuovat vieraat iloa”. Hlebosolstvo on kaikkein venäläisin ominaisuus, sillä itse sana on syntynyt sanojen ’hleb’ (’leipä) ja ’sol’ (’suola’) yhdistelmästä, nehän ovat jokapäiväisen elämän peruselementtejä. Kun isäntä toteuttaa hlebosolstvoa, pitää hän vieraidensa kestittämisestä ja iloitsee vilpittömästi siitä, että he syövät paljon ja mielellään.

Tarjoiluiden on hänen pöydässään oltava moninaiset ja runsaat. Jos sinut on kutsuttu kylään venäläiseen kotiin ja pöydässä on ollut vain kahvia ja teetä keksien kera, niin sellaisesta isännästä voi käyttää sanaa gosteprimstvo tai radušije (onhan hän hymyillyt sinulle!), mutta ei sanaa hlebosolstvo. Tämän ominaisuuden puutetta pidetään venäläisten keskuudessa huonona asiana, sillä venäläisen tavan mukaan ”jos on osannut kutsua, on osattava myös kestitä!” ja ”Vieraita ei istuteta tyhjään pöytään!”Irti arjesta tapahtuma

Päätimme kutsua kaikki ystävät, tutut, sukulaiset ja muutkin meille kylään venäläisten perinteiden mukaisesti. Kuten tapoihin kuuluu, laitoimme pöydille juhlaliinat ja valmistimme ruokatarjoilua sekä ajanvietettä.

Marraskuun 8. päivänä monikulttuurikeskus Kompassilla järjestettiin ensimmäinen kulttuurien monikansallinen, vapaamuotoinen kohtaaminen. Syksyisessä, viihtyisässä ja lämpimässä olohuoneessa eri kansallisuuksien edustajat keskustelivat keskenään eri aiheista hyväntuoksuisen samovaariteen ääressä, söivät piiraita, jakoivat vaikutelmiaan menneestä kesästä ja tutustuivat uusiin ihmisiin.
Syksyn värit -nimisessä luovassa pajassa osanottajat tekivät esineitä suolataikinasta, sitoivat kukkakimppuja ja taituroivat esineitä nahasta. Leikkisaarelta puolestaan kaikui ilonpito, musiikki ja lasten nauru. Siellä sai leikkiä venäläisiä perinneleikkejä ja puuhata muuta mukavaa.

Kaikki halukkaat saivat kokeilla ensimmäisten venäjänkielisten sanojensa kirjoittamista tai lausumista Iloisella venäjän kielen tunnilla, jolla käytettiin N. Zaitsevin kuutioihin perustuvaa opetusmetodia.
Tietenkin oli paljon muutakin mielenkiintoista, mutta erityisesti haluaisin mainita sen sopuisan ja hyväsydämisen mielialan, johon vajosimme kuunnellessamme Svetlana Räsäsen johdolla esiintyneen Kalinka-kuoron lauluja.

Tämä tapahtuma järjestettiin Yes7-hankkeen puitteissa, hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta ja valmiutta yhdenmukaiseen kohtelun ja syrjimättömyyden toteutumiseksi, sekä edistää monimuotoisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa.

Meidän yhdistyksemme osallistuu hankkeeseen, ja pystyi sen ansiosta järjestämään ensimmäisen Irti arjesta -tapahtuman, jonka tarkoituksena oli vähentää ennakkoluuloja ja -käsityksiä, joita yhteiskunnassa kehittyy kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Tuntematon ja käsittämätön pelottaa aina, mutta ajan viettäminen yhdessä ja vapaa kanssakäyminen murtavat stereotypioita.

Toivottavasti voimme järjestää vastaavia tapahtumia myös jatkossa ja tehdä niistä perinteen. Sillä nimenomaan vapaamuotoiset tapaamiset auttavat meitä ymmärtämään toinen toistamme ja tutustuttavat meidät eri kulttuurien perinteisiin.
Kiitos kaikille vieraille, jotka pistäytyivät kotilietemme ääressä!

0 комментариев

Написать комментарий

Поля отмеченные знаком * обязательны к заполнению.